OLEMMEKO OIKEASTI VAPAITA? | EMMA – Esbo moderna konstmuseum

EMMA – Esbo moderna konstmuseum

EMMA – Esbo moderna konstmuseum är ett av de största museerna i Finland.

OLEMMEKO OIKEASTI VAPAITA?

Justus Kantakoski - Mietteitä teoksestani

Teokseni Straight Way to Freedom sai alkunsa kesällä nuorten taidekesätyöprojektissa Tulaamossa, jossa jokainen sai jättää omat jälkensä hylättyyn tehdasrakennukseen Helsingin Kyläsaaressa. Eri-ikäisiä nuoria, kesä aikaa ja paljon tilaa. Löysin teemaksi vapauden ja sen etsimisen.
 
Kesästä on nyt hetki aikaa ja teokseni saa jättää omat jälkensä myös EMMAan. Pohdin miten teos on muuttunut ja viestiikö se sisällöltään samaa. Olen miettinyt teostani paljon ja tiedän, että se on muuttunut ja osittain se on edelleen se sama rakas esikoisteokseni. Jo pelkästään teoksen tuominen EMMAan, toiseen tilaan, luo sille uusia ulottuvuuksia. Se miten teos vertautuu muihin sitä ympäröiviin teoksiin ja miltä teos visuaalisesti näyttää, luo jo uutta. Tullaamossa teos esitettiin ison hallin kokoisessa vanhassa pakastevarastossa kun taas EMMAssa se esitetään museon modernin betonirakennuksen sisällä kahden näyttelyn väliin jäävässä hengittävässä tilassa. Myös teoksen aihepiiri saa varmasti uusia näkökantoja. Kun teostani katsottiin isossa näyttelykokonaisuudessa Tullaamossa, teemana oli nuoret ja nuorten sanoma. EMMAssa teos näyttäytyy ehkä hieman kypsempänä ja itsenäisempänä.
 
Taideteosta tehdessä miettii automaattisesti sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Toivoisin, että pystyisin reagoimaan ajankohtaisiin asioihin työni kautta, oli se mikä tahansa. Teoksestani nousee varmasti esille se mitä malleja nuoret omaksuvat mediasta, sukupuolirooleista sekä heteronormatiivisesta kulttuurista. Voimmeko me todellisuudessa olla niitä, joita sisimmässä oikeasti haluamme olla jos siihen tarjotaan vain kapeat puitteet?
 
Teosta kuljettaessa eteenpäin, tajuaa sen heijastavan yhä enemmän ajankohtaisia teemoja. Jokainen meistä käsittää vapauden erilaisin tavoin. Teoksen yksi kolmesta hahmosta on jääkiekkoilija, joka on maalannut itselleen sateenkaarikynnet. Jos hahmo olisikin olympiaurheilija, kuka puolustaisi hänen yksilön- ja ilmaisunvapauttaan? Ei työnantaja, ei monetkaan kollegat, entä fanit? Kun ilmaisunvapaus irroitetaan sen syvimmästä merkityksestä, se voi muuttua provokaatioksi tai politiittiseksi mielipiteeksi, vaikka kyse olisikin vain kaikkia koskettavasta oikeudesta näyttää ja olla se, joka oikeasti on. Teoksessa hahmo saa tältä osin olla rauhassa: lakata kyntensä millä värillä tahtoo ja keskittyä intohimoonsa. Katsojalle jää kuitenkin vapaus nähdä hahmo millaisena vain.
 
Straight Way to Freedom tuo yleisölle kuultavaksi omia henkilökohtaisia kokemuksiani ja pelkojani siitä voinko toteuttaa sitä mitä haluan ja miten oma ulkonäköni voi näyttäytyä jollekin uhkana. Onko erilaisuus uhka? Teoksella on kunnia päästä esille oman aikansa outolinnun Birger Kaipiaisen taiteen viereen. Kaipiainen oli omaleimainen taiteilija, joka kohtasi ennakkoluuloja, mutta myös ymmärrystä. Olen huomannut teokseni ja Kaipiaisen taiteen välillä yhtymäkohtia, joiden en usko olevan pelkkää sattumaa. Hänen teoksissaan esiintyvä lintu muistuttaa paljon omassa teoksessani olevaa toista hahmoa, jota on verrattu vapautta ja paratiisia etsivään lintuun. Etsikö Kaipiaisen lintu vapautta, rakkautta? Toivon, että teokseni voi antaa katsojalle uuttaa näkökulmaa taiteeseen kun elävä ja liikkeellinen kieli keskustelee keraamisen, pysyvän taiteen rinnalla.

 

Lägg till ny kommentar