Joan Miró ja Tor Arne | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

Joan Miró ja Tor Arne

03.03.2011

 

Joan Miró
4.3.-12.6.2011
 
EMMAn Joan Miró -näyttely keskittyy Mirón veistotaiteeseen vuosilta 1949-1981.
33 veistoksen rinnalla esitellään veistosten muotokieleen linkittyviä maalauksia, piirustuksia ja grafiikkaa 64 teoksen voimin. 
 
Katalonialaisen Joan Mirón (1893-1983) abstraktin surrealistisia maalauksia ja samaa hullunkurista muotokieltä toistavia veistoksia on helppo lähestyä. Muotokieli, materiaalit ja teoksista aistittava tunnelma kertovat voimakkaasta elämänilosta, aistillisuudesta, väkevästä eroottisuudesta ja huumorintajusta, joiden takaa löytyy kuitenkin myös Mirón vähemmän esilletuotu pessimistinen puoli. Hän itse sanoo teostensa huumorin olevan tahattomasti syntynyttä pakoa hänen temperamenttinsa traagisesta, vaiteliaasta puolesta.
 
Kuvanveistosta tuli keskeinen osa Mirón taiteen tekoa 1940-luvulta lähtien, jolloin hän teki sarjan pienikokoisia nais- ja lintuaiheita. Samat aiheet kasvoivat kokoa 1960-1970 -luvuilla, jolloin Mirón veistostuotanto kasvoi n. 300 veistoksella. Kuvanveisto tarjosi Mirósta laajemmat mahdollisuudet materiaalikokeiluihin ja ilmaisultaan se oli taiteilijasta vapauttavampi taidemuoto kuin maalaustaide. Tärkeitä kimmokkeita kuvanveistoon olivat myös halu päästä ateljeen sisätiloista ulos ja tehdä taidetta julkisiin tiloihin. Vaeltelut perheen maatilalla Montroigissa Kataloniassa ja Palman vuorilla olivat löytöretkiä teoksia varten. Suureen Palma de Mallorcalle vuonna 1956 valmistuneeseen ateljeeseen mahtui runsaasti näiltä retkiltä kertyneitä esinelöytöjä ja luontokappaleita, joiden ”elämä” jatkui usein Mirón veistoksissa: kenkälesti saattoi viitata jalkaan tai linnun siipiin, henkari olla pää.  
 
Veistokset olivat pitkään Mirón työn alla, jotta esineet ehtivät ”puhua” keskenään ennen niiden valintaa yksittäiseen veistokseen. Tärkeintä oli luomisprosessi, ne hetket, jolloin teos syntyy. Miró ei ollut kiinnostunut viimeistelystä tai tekniikoiden hienosäädöstä, vaan jätti lopullisen toteutuksen assistenteilleen ja valajille, joihin luotti täysin. Hänestä myös pronssivalujen ja keramiikan polton yllätyksellisyys oli innostavaa.    
 
1960-luvulla Miró teki paljon julkisia veistoksia. Paitsi että ”aurinko, tuuli, sade ja pöly vain paransivat veistoksia” piti taide Mirósta tuoda ihmisten ulottuville. Sama ihmisläheinen filosofia toteutui myös Mirón grafiikantuotannossa.
 
Mirón taiteellinen tuotanto on yksi aikamme suurimmista ja laaja-alaisimmista sisältäen öljymaalauksia, veistoksia, keramiikkaa, piirustuksia, kollaaseja, taidetekstiilejä ja grafiikkaa. Mirón tuotteliaisuuteen vaikutti paljon se, ettei hän odotellut inspiraatiota vaan vain aloitti tekemisen, jonka aikana kuva eri muodoissaan sitten syntyi. Työskentelyn tehokkuutta lisäsivät myös hänen säntilliset elämäntapansa.
 
Näyttelyyn ovat lainanneet teoksia Galerie Lelong, Pariisi, Fundació Pilar i Joan Miró a Mallorca, Moderna Museet, Stockholm, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere ja Didrichsenin taidemuseo, Helsinki sekä useat yksityiskokoelmat Suomessa.
 
Näyttelyyn liittyy kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) näyttelyjulkaisu.    
 
Miró ja suomalaista fantasiaa
 
EMMA on tuonut suurten kansainvälisten näyttelyiden yhteyteen myös suomalaisen näkökulman, esimerkiksi Monet ja suomalaisia impressioita tai Afrikan voima ja suomalaiset. Miró ja suomalaista fantasiaa jatkaa tätä linjaa.
 
Näyttelyn taiteilijat
 
Ole Kandelin 1920-1947
Ernst Mether-Borgström 1917-1996
Rolf Sandqvist 1919-1994
Max Salmi 1931-1995
Kauko Lehtinen s. 1925
Antti Vuori s. 1935
Kari Huhtamo s. 1943
 
 
Esillä on noin 30 teosta, maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja piirustuksia. Suomalaistaiteilijoiden ja Mirón vaikutusta tarkastellaan lähtökohtana eri ajat ja tyylien kirjot. Miró oli ja on aikalaisilleen ja uusille sukupolville innoittaja ja tiennäyttäjä, niin kuin aina suuret taiteilijat. Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttelyn taiteilijat ovat luoneet oman persoonallisen kuvamaailmansa, mutta samalla heidän taiteestaan löytyy hengenheimolaisuutta Mirón kiehtovaan ja mielikuvitukselliseen taiteeseen.
 
Vanhemman sukupolven taiteilijoiden Ole Kandelinin, Ernst Mether-Borgströmin ja Rolf Sandqvistin taide liittyy sodanjälkeisiin modernistisiin pyrkimyksiin, jolloin taiteeseen haettiin uutta abstraktia ilmaisua. Mirón taiteeseen heidät yhdistää mm. orgaanisten, abstraktien muotojen leikittely ja moniselitteiset kuviot.
 
Mirón hienostunut surrealismi, salaperäiset merkit ja symbolit, vetosi myös Turun koulun surrealistisen perinteen kasvattiin Max Salmeen. Hänellä Mirón vaikutus näkyy mm. lapsenomaista ilmaisua tavoittavissa ihmishahmoissa. Mirón tavoin sekä Ole Kandelin että Max Salmi halusivat hyödyntää taiteessaan myös surrealistien korostamaa alitajuista, "automaattista" työskentelytapaa.
 
Kauko Lehtisen 1960-luvun alun teoksissa hengenheimolaisuus näkyy asenteessa taiteen tekemiseen, luomisprosessin välittömyyden korostumisessa ja myös spontaaneissa, vahvoissa viivoissa ja väreissä. Mirón veistotaiteessa on mielikuvituksen lentoa, ja samaa leikin ja oivaltamisen iloa on myös Antti Vuoren värikkäissä veistoksissa. Kuin muistumina Mirón biomorfisista kuvioista Kari Huhtamon käsissä kovakin materiaali, rauta ja teräs, muuntuu orgaanisiksi, sensuaaleiksi muodoiksi.
 
Taiteessa ei ole rajoja, eivätkä vaikutteet ole koskaan yksiselitteisiä tai ehdottomia. Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely avaa yhden, erilaisen polun Mirón maailmaan.
   
Tor Arne
4.3. -12.6.2011
 
EMMAlla on ilo esitellä Mirón rinnalla suomalaisen Tor Arnen (s. 1934) taidetta. Kriitikko Timo Valjakan kokoama retrospektiivinen näyttely koostuu noin 30 öljymaalauksesta, akvarellista ja pastellista vuosilta 1978–2010. Näyttely on tähän saakka laajin Arnen taiteen katselmus.
 
Arne on sukupolvensa merkittävimpiä maalareita, asiantuntijoiden arvostama ”taiteilijoiden taiteilija”. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1950-luvulla opettajinaan Sam Vanni ja Unto Pusa. Valmistuttuaan hän teki mittavan työn Vapaan taidekoulun opettajana (1962–88) ja rehtorina (1966–88).
 
Arnen maalauksia on luonnehdittu sanoilla kirkas, ehdoton ja syvällinen. Vaikka niiden lähtökohdat ovat kaikille tutuissa luonnonelämyksissä ja niihin liittyvissä muistoissa, ne eivät ole kuvailevia. Ne ovat itsenäisiä teoksia, jotka sijoittuvat esittävän ja abstraktin ilmaisun välimaastoon ja esittävät vain itseään. Hänelle on tärkeintä, että maalauksessa on jotain elävää.
 
Arnen maalaukset ovat samanaikaisesti hiljaisia ja voimakkaita emotionaalisia kokemuksia, jotka on saatu aikaan puhtaasti visuaalisin keinoin. Keskeistä hänen taiteessaan on vankka maalauksellisuus, joka antaa värille ja valolle paljon tilaa. Hänen maalauksensa ovat vailla nimeä, aikaa ja paikkaa, sillä hän ei halua vaikuttaa katsojan ja maalauksen kohtaamiseen. ”Haluaisin vain osata tuottaa iloa”, hän sanoo.
 
Näyttelyyn liittyy Parvs Publishingin ja EMMAN julkaisema, kaksikielinen (suomi, englanti) Timo Valjakan toimittama taidekirja Tor Arnesta.
 
Oheisohjelmisto kevät 2011
 
EMMAn oheisohjelmisto aloittaa vuoden WeeGeen reppureissuilla. Infosta maksutta lainattavat reput tehtävineen tutustuttavat lapsen taloon ja sen kiinnostaviin asioihin.
 
Kevään ohjelmaa värittävät Joan Mirósta ammentava väri- ja sirkusteema. Ohjelma alkaa Tarinoita punaisesta 5.-6.3. esityksillä Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa, jossa yleisöllä on sisäänpääsyn hinnalla mahdollisuus osallistua tarinateatteriin. Lapsiperheiden perinteinen talvitapahtuma Taidehaltijoiden Sirkus 25.-27.3 kutsuu sirkusilakointiin Circus Helsingin, Teatteri Ilmi Ön elämysautomaatin, Puhuvan Koneen ja Elastisen sekä Tarrataikurin, Sairaalaklovnien ja ponien seurassa.
 
Kevään opastus-, työpaja- ja kutsuohjelma houkuttaa niin lapsen, nuoren, äidin, isän, mummin, vaarin, yritysjohtajan kuin sihteerinkin ottamaan enemmän irti Mirósta vähintään jumpan, mosaiikkisirkuksen, Miró- olotilan ja -opas kirjasen avulla. Luennoilla saa puolestaan uppoutua kuvataiteilijoiden avulla surrealismiin, materiaalien mielikuvitukseen ja tavata vuoden 2010 nuoren taiteilijan Anna Tuorin.
 
Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa on vielä mahdollisuus syventyä kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen tarinoihin Koiran ja Suden -välissä äänioppaan avulla sekä tutustua Oikotie- reiteillä erilaisiin näkökulmiin teoksista kokoelmassa. Näkökulmia kertovat niin kirjailija Sinikka Nopola, vuoden 2010 pakolaisnainen Nasima Razmyar kuin rap-artisti Signmark sekä moni muu kiinnostava henkilö. Oikotie- reitit ovat palvelleet yleisöä EMMAssa jo kaksi vuotta ja lisää on luvassa.
 
Kesällä lapsille tarjoillaan jälleen mahdollisuus WeeGeen päiväleireihin kuuden viikon ajan. Teemana ovat tänä vuonna tarinat ja viikko tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja mukavia yllätyksiä. Luvassa on linnan askartelua, seinäkellon rakentamista, tutustumista eri kulttuureihin ja keskiaikaiseen piknikiin. Tärkeää on me-henki ja onnistumisen ilo.
 
 
Lisätietoja näyttelyistä:
museonjohtaja Markku Valkonen, p. (09) 8165 7519
intendentti Päivi Talasmaa, puh. (09) 8165 7513
tutkija Hannele Savelainen, puh. (09) 8165 7546
Lisätietoja oheisohjelmistosta:
taidekasvatus- ja palvelupäällikkö Nana Salin, (09) 8165 7538