EMMAn syksy 2010 | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

EMMAn syksy 2010

28.09.2010

EMMA- Espoon modernin taiteen museon vaihtuvien näyttelyiden puoli täyttyy syyskaudeksi 29.9.10-9.1.11 kolmesta erilaisesta näyttelystä sekä yhdestä installaatiosta. Saastamoisen säätiön taidekokoelman puolella jatkavat teemaripustukset Punainen sekä Koiran ja suden välissä.

100% SILK Kiinalaisen silkin tarina
 
Enemmän kuin mikään muu kangas maailmassa, silkki kantaa säikeissään vuosituhansia vanhaa kulttuurihistoriaa. Silkki on kietoutunut niin taiteeseen, kieleen ja kirjallisuuteen kuin hovikulttuuriin, sisustukseen ja pukeutumiseen. Silkinviljely oli muinaisen Kiinan tärkeimpiä aikaansaannoksia ja se on edelleen syvällinen osa kiinalaista kulttuuria. EMMAn näyttely tutustuttaa silkin historiaan varhaisista löydöistä nykyaikaan unohtamatta itse silkkitoukkaa.
Silkkiäistoukkaa pidettiin Kiinassa jumalaisena hyönteisenä, joka kykeni yhdistämään taivaan ja maan. Yli 5000 vuotta sitten ihmiset ryhtyivät suojelemaan ja kasvattamaan silkkiäistoukkia ja valmistamaan niiden tuottamasta silkistä erilaisia tuotteita. Siitä saakka kun silkki on tunnettu, siihen on yhdistynyt täydellinen tekniikan ja taiteen harmonia sekä äärimmäisen hieno käsityötaito ja myyttinen ornamentiikka.
Silkinvalmistus säilyi Kiinassa tuhansia vuosia tarkoin vartioituna valtiosalaisuutena ja keisarillisen hovin yksinoikeutena ennen kuin sen merkitys maallistui, ja siitä tuli elinkeino, ylellisyys- ja vientituote sekä diplomatian ja politiikan väline. Eurooppaan silkinviljely levisi vasta 500-luvulla.
 
Näyttelyssä on esillä yli sata tekstiiliä, jotka kertovat koko kiinalaisen silkin tarinan. Mukana on neoliittiselta ajalta peräisin olevaa silkkikangasta, Jangtsen keskijuoksulta taistelevien läänitysvaltioiden ajalta peräisin olevaa Jin-silkkiä lohikäärmeineen ja Fenix-lintuineen, erityylisiä Han- ja Tang-dynastioiden aikaisia silkkitekstiileitä silkkitien varrelta ja Jangtsen alajuoksulla sijainneiden keisarillisten kutomoiden Ming- ja Qing-dynastioiden aikana tuottamia uskomattoman taidokkaita töitä samoin kuin upeita moderneja silkkiasuja.
 
Silkkinäyttelyn aineisto tulee Kiinan kansallisesta Silkkimuseosta Hangzhousta. Näyttely on myös osa Zhejiangin Kulttuurifestivaalia 2010.
 
EMMAn yläaulassa on esillä Linnan itsenäisyysjuhlien silkki-iltapukuja useilta eri vuosikymmeniltä. Villisilkin kokoamassa näyttelyssä nähdään lahjakkaiden suomalaisten suunnittelijoiden ja ompelijoiden mm. tasavallan presidentille Tarja Haloselle tekemiä luomuksia.
 
Yhdessä mediatiloista on esillä kiinalaissyntyisen naisohjaajan Yue-Qing Yangin dokumentti Footbinding - The Search for the Three Inch Golden Lotus. Dokumentti taustoittaa Tang-dynastian aikana alkanutta jalkojen sitomisperinnettä. 
 
Kiinan hallitus kielsi jalkojen sitomisen vuonna 1911, mutta käytäntö jatkui jossain määrin vielä 1930-luvulle asti. Jopa neljä miljardia kiinalaista tyttöä joutui kohtaamaan tämän kivuliaan toimenpiteen, heihin lukeutuvat myös ohjaajan oma äiti ja täti. Dokumentin kesto on 46 minuuttia ja se on englanninkielinen.
 
Jorma Puranen
 
Valokuvataiteilija Jorma Purasen ( s. 1951) näyttely on osittain retrospektiivi, joka esittelee Jorma Purasen teoksia vuosilta 1992-2010. Näyttelyssä on esillä runsaat 50 teosta, kromogeenisiä värivedoksia ja mustavalkokuvia useista kuvasarjoista.
 
Kuvitteellinen kotiinpaluu on usean vuoden projekti ja monien sattumien ja työvaiheiden tulos.  Teossarjan aiheena ovat saamelaisista lasinegatiiville kuvatut muotokuvat, jotka Puranen löysi Pariisin Musée de l`Hommen arkistosta. Hän päätti suorittaa muotokuvien kuvitteellisen kotiinpaluun ja palauttaa kuvat alkuperäiseen maisemaansa. Hän kuvasi kuvat uudelleen, vedosti ne filmille, pohjusti läpikuultavat muotokuvat akryylilevylle ja teki niistä kuvainstallaation tunturimaisemaan.
 
Saamelaiskuvien tavoin moniosaisen Where Compasses All Go Mad lähtökohta on arktisessa kuvastossa. Tässä teoksessa Puranen siirtyi yleisempään, tutkimusmatkojen ja valloittamisen historiaan. Puranen käyttää historiaa monialaisesti, saamelaiskuvien ohella teoksen kuvamaailma koostuu Pohjoisnavalle suuntautuneiden 1900-luvun alun arktisten retkikuntien kuvastosta. Puranen halusi luoda kuvitteellisen tilan, joka on avoin tulkinnoille.
 
Icy Prospects on viimeinen pohjoista maisemaa kuvaavasta sarjasta. Ne ovat kuvia arktisesta maisemasta, joissa maisema kohtaa maiseman heijastuksen. Teokset tuovat mieleen 1800-luvun historiallisen romanttisen maalauksen. Sarjan nimi on peräisin arktisiin tutkimusmatkoihin liittyvistä tarinoista sekä Nordkapiin matkustavista turisteista, jotka ihmettelevät eteensä aukeavaa maisemaa.
 
Sarja Sixteen Steps to Paradise syntyi ajatuksesta, mitä voisi kuvata kotipihalla lähtemättä jälleen pitkälle kuvausmatkalle. Kukkia, puita, varjoja ja heijastuksia sisältävät teokset Puranen kuvasi mustaksi maalattujen kiiltävien puulevyjen kautta, jotka hän vei puutarhaan 16 askeleen päähän kotiovelta.
 
Shadows, Reflections –sarjassa Puranen on kuvannut vanhoja porvarismuotokuvamaalauksia pyrkimyksenään  herättää eloon kuvien henkilöiden menneisyys. Kuvista tuli tavallaan kulttuurisen merkityksen omaavia visuaalisia merkkejä. Nyt EMMAssa esillä olevat teokset on kuvattu museoiden kokoelmiin kuuluvista muotokuvista Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa.
 
 
Juba Tuomola: Viivi ja Wagner
 
Jussi ”Juba” Tuomolan (s. 1965) Viivi ja Wagner on suosituin suomalainen sarjakuva. Sitä lukee aamuisin sanomalehdistään kunnioitettavan suuri määrä kaikenikäisiä ihmisiä ja albumeita on myyty yli miljoona. Sadasta stripistä ja muutamista Tuomolan öljyvärimaalauksista koostuva EMMAn näyttely valottaa myös sarjakuvanteon prosessia. Kriitikko Heikki Jokisen kokoamassa näyttelyssä lähestytään Viiviä ja Wagneria viiden eri teeman kautta.
Sika on iso lapsi: Wagnerin tavaramerkki ovat hassut päähänpistot ja oudot ideat. Joutilaisuus on paheiden äiti, sanotaan, mutta Wagnerin kohdalla se johtaa mitä erikoisimpiin oivalluksiin.
Parisuhteen parissa: Millainen voi olla sian ja naisen suhde? Yllättävän monimuotoinen ja toimiva ainakin Viivin ja Wagnerin arkikokemuksen perusteella. Syy on yksinkertainen: hahmojen erilaisuudesta huolimatta pohjalla on syvä välittäminen toisesta.
Todellisuuden kumu: Yhteiskunnan todellisuus tunkeutuu toisinaan Viiviin ja Wagneriin: junavuorot on lopetettu, uusliberaali noukkii rusinat pullasta tai Wagner ryhtyy presidentiksi. Tämä on osa sarjan moniulotteista viehätystä, se ei elä umpiossa tai tuijota vain omaan napaansa.
Alitajunnan alkemiaa: Todellisuus on olemassa siinä muodossa kuin me sen hyväksymme. Viivissä ja Wagnerissa on oma arvaamaton todellisuutensa, ja senkin rajat on tehty rikottaviksi. Wagner muuttuu lihaliemikuutioksi, hänen sisällään kasvaa puu ja kotoa löytyy ovi alitajuntaan.
Arjen filosofiaa: On oikeastaan kummallista, että arvomaailmaltaan kaksi niin erilaista olentoa kuin Viivi ja Wagner voivat asua ja elää yhdessä. Viivin näkemykset kasvissyönnistä, ekologiasta ja naisen asemasta eivät Wagneria suuresti hetkauta. Silti he tulevat toimeen keskenään.
Näyttelyn liittyy Arktisen Banaanin kustantama kirja Sika ja muusa. Se pohjautuu samaan teemoitteluun kuin näyttely, mutta kirjassa julkaistavat stripit eivät ole aivan samoja kuin näyttelyssä nähtävät. Lisäksi kirjassa julkaistaan kirjan toimittaneen Heikki Jokisen artikkeli Viivi&Wagner-sarjakuvan olemuksesta.
Oheisohjelmisto
 
Katja Tukiaisen Good Heavens! valtaa ajatuksia sekä tunteita syksyn oheisohjelmistossa. Tukiaisen maalausinstallaatio käsittelee taiteilijan alter egoa Mademoiselle Good Heavensiä eli Neiti Hyviä Hyssyköitä. Hahmo yrittää mahtua matalaan valkoiseen tilaan, jättäen pohtimaan, milloin olemme kasvaneet liian suuriksi nauttimaan taiteesta. Tukiaisen teema leviää opastus-, työpaja- ja kutsuohjelmistoon sekä SOS-lapsikylän nuorten Matkalla-projektiin. Nuoret saavat Tukiaisen avustuksella leikkiä ajatusleikkejä ja tutkia minuuttaan.
 
Oheisohjelmisto tarjoaa näyttelyiden rinnalle kaiken ikäisille taiteilijatapaamisia, opastuksia sekä näköaloja silkistä sarjakuvaan. Lapsille syksyn hitti on Korkeasaaren eläintarhalehtorin vierailu ja tutustuminen silkkitoukkien elämään. EMMAn Oikotiet laajenevat Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa. Reiteillä omia teosvalintojaan ovat tehneet vuoden 2010 Pakolaisnainen Nasima Razmyar, kirjailija Sinikka Nopolan Eila ja Rampe sekä Rap-artisti Signmark. Loppuvuosi huipentuu nuorille suunnattuun EMMA rokkaa -tapahtumaan 13.11, jonka pääesiintyjä on Haloo Helsinki! Mukana tapahtumassa ovat Suomen mielenterveysseura ja Rock Lada Tour 2010.
 
 
Lisätietoja:
100% SILK: tutkija Hannele Savelainen, puh. (09) 8165 7546
Jorma Puranen:  intendentti Päivi Talasmaa, puh. (09) 8165 7513
Viivi& Wagner: kriitikko Heikki Jokinen, puh. 050-583 4256
Oheisohjelmisto: taidekasvatus- ja palvelupäällikkö Nana Salin, puh. (09) 8165 7538