Kuvataide Espoon sairaalassa | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

Kuvataide Espoon sairaalassa

Uuteen Espoon sairaalaan on valmistunut laajin julkisen taiteen hanke, johon EMMA - Espoon modernin taiteen museo on osallistunut. Se on EMMAn suurin yksittäinen sijoitetun taiteen kokonaisuus: taide levittäytyy sairaalan eri tiloihin, myös kaikkiin potilashuoneisiin.

Sairaalaan on toteutettu prosenttiperiaatteen hengessä kuusi tilausteoskokonaisuutta taiteilijoilta Company, Kirsi Kivivirta, Jaakko Mattila, Nio-Rautiainen-Toikka, Oona Tikkaoja ja Hanna Vihriälä. Poliklinikan videoteoksen on tehnyt Renja Leino. Teokset on osittain integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen.

Muut noin 300 teosta ovat EMMAn kokoelmateoksia, sekä museon omasta että Saastamoisen säätiön kokoelmasta. Sairaalassa otetaan käyttöön 225 yksityishuonetta ja ne saavat oman taideteoksensa. Nämä teokset ovat pääasiassa suomalaista grafiikkaa 1950-luvulta nykypäiviin. 

Teosvalinnat henkilökunnan tiloihin ja potilashuoneisiin on tehty yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa. Kyseessä on EMMAn ensimmäinen julkisen taiteen hanke jossa museon yleisöpalvelu on mittavassa roolissa: yhdessä sairaalan henkilökunnan kanssa toimien vahvistetaan kuvataiteen ottamista osaksi sairaalan arkea ja toimintaa.

Taide palvelee kaikkien sairaalan käyttäjien hyvinvointia: asiakkaita, heidän läheisiään sekä sairaalan työntekijöitä. Sairaalan erityisyys taiteen sijaintipaikkana on huomioitu teoksissa, joiden toivotaan edistävän hyvinvointia, hyviä elämäntapoja ja tervehtymistä.

Taidehanketta on ohjannut sairaalan oma taidetoimikunta, joka toivoi sairaalaan mm. monilla eri tekniikoilla toteutettua taidetta, sarjallisuutta ja arkkitehtuuriin integroituja teoksia. Teosten sisällöt tukevat positiivista ja eteenpäin suuntautuvaa asennetta. Myös ihmisen ja luonnon välisen suhteen merkityksellisyys tulee esille teoksissa. Julkisen taiteen hankkeilla EMMA vaikuttaa yhteiskunnassa tuoden taidetta espoolaisten luo.

”Sairaalassa on esillä ainutlaatuinen taidekokonaisuus. Nautitaan katsomalla!”
 

Tilausteokset:

Company / Aamu Song, Johan Olin
Maljakkopuu, 2016, teräs, suupuhallettu lasi, korkeus 199 cm.

Espoon sairaalaan COMPANY on suunnitellut Maljakkopuu-teoskokonaisuuden. Maljakkopuu muodostuu metallisesta runko-osasta, jonka haarakkeisiin voidaan asettaa erikokoisia ja -värisiä suupuhalletusta lasista valmistettuja liukuvärjättyjä maljakoita. Puu elää ja muuntuu jatkuvasti, kun maljakoita asetetaan siihen eri tavoin ja käytetään potilashuoneissa. COMPANY teos on kaikkien kävijöiden ulottuvissa: kaksi maljakkopuuta löytyy jokaisen seitsemän vuodeosaston pienryhmien sisäänkäyntien tuntumasta sekä saattohoito-osastolta. Teos levittäytyy parhaimmillaan kaikkiin potilashuoneisiin. Maljakkopuita on sairaalassa yhteensä 18 kappaletta. Puhallettujen maljakoiden valmistuksesta vastaa Lasisirkus.

Jaakko Mattila

Valon dialogi, 2016, akvarelli paperille, 142 x 243 cm (kuvassa)
Maisema, 2016, akvarelli, guassi paperille, 142 x 247 cm
Materia, 2016, akvarelli paperille, 140 x 248 cm
Circle in Ground, 2015, akvarelli paperille, 112 x 91 cm

Jaakko Mattila teoskokonaisuus on Espoon sairaalan saattohoito-osastolla. Teossarja koostuu suurikokoisista abstrakteista akvarelleista, joiden väri- ja muotomaailma on läpikuultavaa, kirkasta ja kevyttä. Teokset pohjautuvat Mattilan aikaisempaan kuvamaailmaan ja ovat luonteeltaan metafyysisiä tuoden esiin fysikaalisen todellisuuden ulkopuolisia symbolisia tasoja.
 

Kirsi Kivivirta
Vedet, 2016, lasitettu korkeapolttoinen posliini.
Teos sijoittuu kolmeen kerrokseen, K3: 105 x 88 cm ja 148 x 59 cm, K2: 106 x 97 cm ja 100 x 110 cm, K1: 70 x 145 cm ja 89 x 119 cm.

Espoon sairaalassa Kivivirran teokset sijaitsevat yhden keskeisimmän sisääntuloreitin yhteydessä parkkihallien sisääntuloauloissa. Keramiikkareliefit tervehtivät autolla sairaalaan saapuvia tulijoita kellarikerrosten hissien luona. Teokset ovat valkoisista lasitetuista keramiikkalaatoista koostuvia palapelinomaisia pintoja. Ne lähestyvät abstraktia ilmaisua, mutta niistä voi löytää myös veteen liittyviä esittäviä elementtejä.

Leena Nio, Taneli Rautiainen, Jenni Toikka
(In)Sight, 2016, lasi, metalli, k 325 x l 220 x s 19 cm

Nio-Rautiainen-Toikka -työryhmän teos sijoittuu Espoon sairaalan Hiljaiseen huoneeseen, joka sijaitsee sairaalan pohjakerroksessa muiden palveluiden lähettyvillä. Tilaa käytetään pienimuotoisiin tilaisuuksiin ja hiljentymiseen.

Työryhmän teos rakentuu eri sävyisistä ja paksuisista pitkistä lasisoiroista. Lasit on pinottu toistensa päälle, niiden reunat jäävät näkyviin ja muodostavat seinämän. Reunoista muodostuva röpelöinen pinta läpäisee ja heijastaa valoa luoden veden kaltaisen, välkehtivän ja orgaanisen pinnan. Lasin paksuutta vaihtelemalla saadaan aikaan vihertävän sävyn eri tummuusasteita; mitä paksumpi lasi, sen vihertävämpi ja tummempi väri. Teoksen yläosassa on käytetty kirkasta lasia, josta on poistettu lasin vihertävää sävyä. Katsojan liike teoksen edessä saa aikaan muuttuvia heijastuksia. Teoksen pintaan muodostuva viitteellinen horisontaalinen kuviointi tasapainottaa ja antaa rauhoittavan kiinnekohdan katseelle. Teoksessa käytettävä lasi kerätään lasiyrityksen ylijäämäpaloista.
 

Oona Tikkaoja
Helix, 2016, jauhemaalattu alumiini, ledivalaistus, k 950 cm, h 190 cm.

Oona Tikkaojan geometrinen veistos Helix sijoittuu ulkotilaan sisäänkäyntialueen katosta kannattavien pylonien väliin.
Teos on muodoltaan täydellisen säännöllinen kierre, joka koostuu tasasivuisista alumiinikolmioista. Kierre muistuttaa luonnon tarkoista rakenteista tuoden mieleen esimerkiksi DNA-kaksoiskierteen ja molekyylit. Teos on ulkopuolelta mattavalkoinen, kun taas sisäpuolen värityksenä on erilaisia sinisen sävyjä kiiltävänä. Värit korostavat geometrisia muotoja ja muistuttavat toisaalta luontoelementeistä kuten vedestä ja ilmasta. Spiraalin ja pylonien voi nähdä linkittyvän myös lääketieteen symboliin Asklepioksen sauvaan.

Teos on nähtävissä kokonaisuutena pääoven yhteydessä, mutta sen voi nähdä myös sisältä sairaalasta. Espoon sairaalan ja Jorvin sairaalan yhdyssillalta teos näkyy läheltä. Teoksen elementtinä oleva kolmiomuoto liittyy yhdyssillan tukirakenteisiin. Pylonit muodostavat teokselle rauhallisen taustan ja teos täydentää pylonien merkitystä rakennuksen osana.
 

Hanna Vihriälä
Ketohanhikki, 2016, teräsvaijeri, alumiini, muovihelmet, k 115 x l 360 x s 540 cm

Hanna Vihriälä
Suolaheinä, 2016, teräsvaijeri, alumiini, muovihelmet, k 115 x l 900 x s 180 cm
 

Vihriälän Espoon sairaalaan suunnittelemien teosten lähtökohdat löytyvät ympäröivästä luonnosta ja siellä kasvavista luonnon kasveista. Teokset kuvaavat ketohanhikkia ja suolaheinää, jotka on suurennettu monumentaaliseen kokoon. Molemmat kasvit ovat alun perin rantahietikoiden ja -kallioiden sitkeitä ruohokasveja, josta ne ovat levinneet kohti sisämaata. Teokset rakentuvat erikokoisista, teräsvaijereihin pujotelluista muovihelmistä, jotka muodostavat rasteroidun kolmiulotteisen kuvan kasveista. Kahdessa teoksessa on kaiken kaikkiaan yhteensä noin 350 000 eriväristä ja erikokoista muovihelmeä.
Teokset hahmottuvat suoraan niiden alapuolelta, mutta niitä voi katsella myös eri suunnista viistosti. Kasvien kuvat leijuvat tilassa ja elävät katsojan liikkeestä perspektiivistä riippuen. Kaukaa katsottuna kasvit näyttävät väripilviltä, mutta lähelle tultaessa teoksista paljastuu kasvin muoto. Valitsemallaan tekniikalla taiteilija on halunnut luoda paikkoja pysähtymiselle, havainnoille ja vahvistaa hetkellisyyden kokemuksia.

Hankintateos:

Renja Leino
(1958)
Happy Hour
(Teoskokonaisuudesta Lintubaari / Birds Pub 2012 alkaen)

2013
video, pituus 2:02 h looppi
edit: Renja Leino
ääniedit: Jussi Virkkumaa