Arvaa.. | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

Arvaa..

...kuka suomalainen urheilija on noussut maailmantaiteen huipulle?
 Paavo Nurmea ei kannata ehdottaa, sillä hän nousi Wäinö Aaltosen ikuistamana vain suomalaisen kuvanveiston huipulle.
 
Hiihtosankarimme ja -sankarittaremme ovat niin ikään pysyneet kuvataiteen kotimaisissa sarjoissa maailmanmenestyksistä huolimatta. Ralli- ja formulakuskimmekaan eivät ole ikonisoituneet kansainväliselle tasolle.
 
Ainoa, jonka varmasti tiedän ylittäneen kansallisen taiteemme rajan, on kehonrakentaja Kike Elomaa, maailmanmestari vuodelta 1981. Voittoisa Kike olisi varmasti sopinut hyvin kuvanveistäjän malliksi, mutta hänen figuurinsa koristaa amerikkalaisen taidemaalarin ja -graafikon Nancy Speron (1926 - 2009) useita käsinpainettuja kollaasiteoksia.
 
Yksi esimerkki on Speron teos "Flying" (2001, 49 x 62 cm). Kiken hauista jännittävä hahmo liikkuu sarjana kuvan alareunassa ja välittää vähät yläpuolella kieppuvista Picasson surrealistisen vaiheen tyylitellystä fallisista naishahmoista. Tyyli on täyttä pop-taidetta. 
 
Speron ihanteita olivat myyttiset ja todelliset naissankarit, jotka antoivat palttua miehisille rajoituksille ja ylittivät perinteiset roolit. Speron "Flying" on esillä Pariisissa Galerie Lelongin näyttelyssä "Woman in Motion". Samaan aikaan Pompidou-keskuksessa on laaja Speron näyttely, joka keskittyy taiteilijan monumentaalikokoisiin teoksiin.
 
Nancy Speron taidetta ei ihme kyllä tunneta yhtä hyvin kuin hänen aviomiehensä Leon Golubin tylyn realistisia maalauksia katujen väkivallasta. Spero on kuvannut paljon isompaa väkivaltaa jo klassikoksi muodostuneessa Vietnam-sarjassaan. Yksi sarjan teoksista "Love to Hanoi" (1967, 91.5 x 61 cm) on hankittu pari vuotta sitten EMMAn kokoelmaan. 
 
FIAC
 
FIACin taidemessut Pariisissa ovat vuotuisten messujen suurimpia ja niiden kahlaaminen läpi on päivän päivän mittainen uuvuttava urakka. Silmät on kuitenkin syytä pitää avoinna yksityiskohdillekin. Pariisilaisen Galleria Zlotowskin osastolta löytyi pari Le Corbusierin kollaasia. "Nature morte" vuodelta 1953 houkutteli lähempään tarkasteluun. Muun kuva-aineiston ja guassipintojen keskellä komeili jostakin ranskalaisesta sanomalehdestä repäisty sivun osa. Sen tekstin lomasta erottui valokuva Helsingin olympiastadionista ja otsikko, jossa kerrottiin, että 70 000 katsojaa todisti vuoden 1952 olympialaisten avajaisia.
 
Tiedossa ei ole kiinnostuiko Le Corbusier urheilusta vai Yrjö Lindgrenin ja Toivo Jäntin suunnitteleman stadionin arkkitehtuurista. Suomi ei ollut mitenkään outo Le Corbusierille. Toimihan esimerkiksi Alvar Aalto "Corbun" ja muiden perustaman CIAMin  (Congrés Internationaux d´Architecture Moderne) piirissä.

Kirjoittaja on EMMAn museonjohtaja.