Ruokolahden leijona ja kuvataide | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

Ruokolahden leijona ja kuvataide

Englantilainen Damien Hirst ei ole enää pitkään aikaan kyennyt hätkähdyttämään yleisöä taideteoksillaan. Hän pysyy kuitenkin median loisteessa teostensa hintarallin ansiosta. The Economist -lehti (syyskuu 11 - 17) on selvittänyt Hirstin taiteen suhdanteita ja havainnut, että nyt eletään laskukautta. Vuonna 2008  Hirstin teosten keskihinta per kappale oli huimat 831 000 dollaria. Tänä vuonna Hirstin teokset ovat romahtaneet 136 000 dollarin keskihintaan. Jeff Koonsia lukuun ottamatta yksikään elävä taiteilija ei ole voinut edes unelmoida tällaisista hintahuipuista ja -laaksoista.

 
Vuonna 2008 Damien Hirst myi taidettaan 270 miljoonan dollarin arvosta. Viime vuoden myynti sitä vastoin tuotti "vain" 19 miljoonaa dollaria. Hirstin temppu on periaatteessa yksinkertainen. Hän on myynyt pääosan uusista teoksistaan huutokaupassa. Ne ovat olleet taitavasti markkinoituja tapahtumia, jotka ovat saaneet rikkaat liikkeelle. Huutokauppa on perinteisesti keskittynyt ns. sekundaariseen myyntiin, kun taas uudet teokset on kaupattu primaarimarkkinoilla, siis pääasiassa gallerioiden välityksellä tai suoraan taiteilijan ateljeesta. Hirst on kääntänyt vanhan järjestelmän päälaelleen ja rikastunut nopeasti. Taiteen sijoittajien pulma on nyt se, että toissijainen myynti ei oikein tahdo onnistua paitsi rajusti alennetuin hinnoin. Ostat kalliilla ja myyt halvalla.
 
Mitä tämä meitä liikuttaa? Taiteilija on saanut palkintonsa elinaikanaan, eikä entiseen tapaan vasta kuoltuaan tai elämänsä illassa, jolloin perilliset ja kaukokatseiset sijoittajat niittävät taiteilijan kylvön.
 
Eniten kehityskulussa nyppii taideteoksen muuttuminen puhtaasti kaupalliseksi tuotteeksi. Ei ole väliä, mistä taideteos puhuu, kunhan se maksaa paljon ja se on kohubrändätty. Toisaalta Damien Hirstin tuotantoyhtiön formaldehydiin säilömät eläimet alkavat muistuttaa uutta autoa: kun ajat sen ulos liikkeestä, olet jo menettänyt 15 % hinnasta.
 
Image Matchin perustaja ja kulttuurin monitoimimies Raoul Grünstein sanoi aiemmin tänä vuonna, että kuvataide ei ole (Suomessa) juurikaan herättänyt yhteiskunnallista keskustelua. Mielestäni kuvataiteilijat tekevät paljon nostattaakseen keskustelua, mutta yleisö ei kiinnostu, sillä media herää vasta, kun raha tai skandaali astuu areenalle.
 
Otetaan pääosin myönteinen esimerkki. Ykkösen Aamu-tv tekee erinomaista työtä kulttuurin hyväksi. Siellä esitellään uudet rokkialbumit ja niiden tekijät, siellä luetaan uutuuskirjat ja haastatellaan perusteellisesti kirjailijat, siellä esitellään uutuuselokuvat ja keskustellaan niiden hyvistä ja huonoista puolista. Vain kuvataide loistaa poissaolollaan tästä säännönmukaisesta ohjelmatarjonnasta. Miksi?
 
Pitäisikö säilöä Liekki-sonni, Jooga-karhu tai peräti Ruokolahden leijona.
 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (ei varmistettu)

(Vielä kertauksen vuoksi, niille jotka eivät ole Damien Hirst kritiikkiiin ehtinyt tutustua.) Damien Hirst on ylittänyt plagiointitaiteen sallitut rajat (varkauttako?). Kiasman taidepoliittinen linjaus ei suosi tositaiteilijoita! Kultturitotalitarismin murrosta täytyy auttaa syntymään. Synnytystuska mielenosoitukset tarjoaa tähän mahdollisuuden. http://www.facebook.com/event.php?eid=147312781974796&ref=tshttp%3A%2F%2F Aikaisempi Mielenosoitus 11.9.2010. http://www.allvoices.com/contributed-news/6735476-public-demonstration-a... www.prlog.org%2F10902019-sending-hirst-home-in-bodybag.html www.artinfo.com/news/story/35697/is-damien-hirst-a-serial-plagiarist/ http://www.guardian.co.uk/artanddesign/2010/sep/02/damien-hirst-plagiari... HS-keskustelu-palstalta mielipiteiden vaihtoa http://www.hs.fi/keskustelu/Kohutut+brittitaiteilijat+esitt%E4ytyv%E4t+K...

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (ei varmistettu)

Keskustelimme toimituksessa asiasta ja tulimme mekin siihen tulokseen, että kuvataidetta saisi olla enemmän lähetyksissämme. Meillä oli haastattelut kuvanveistäjä Kerttu Horilasta elokuussa ja taidemaalari Maria Laineesta heinäkuussa. Tämän vuoden muita kuvataiteilijoita ovat olleet mm. Candice Breitz, Osmo Rauhala ja Stiina Saaristo. Esimerkiksi uuden elokuvan ja kirjallisuuden kaltainen säännönmukaisuus meiltä kuitenkin kuvataiteen saralla puuttuu.

Rahaa, kohua tai skandaalia emme edellytä, mutta tietenkin jonkinlainen ajankohtaisuus tai "juju" kulloinkin haastateltavasta taiteilijasta tulisi löytyä. Populaarimmasta kulttuurista näitä helmiä helpommin seuloutuu. Aika harva kuvataiteilija sen sijaan pitää itsestään niin suurta ääntä, että tällainen ei-erikoisohjelmakin asian tajuaisi.

Tässähän tuli keskustelun ainekset studioon!

Olli-Pekka Lukka, Ykkösen Aamu-tv:n päällikkö

Lähettänyt käyttäjä Anonyymi (ei varmistettu)

kuten arvoisa bloginpitäjä huomaa, kannattaa kritiikki kohdentaa selkeästi, ja silloin voi jopa saada tuloksia aikaan! Oikein hyvä, lisää tätä.

Lisää uusi kommentti