AINUTLAATUINEN TAIDEKOKONAISUUS UUDESSA ESPOON SAIRAALASSA | EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA - Espoon modernin taiteen museo

EMMA – Espoon modernin taiteen museo lukeutuu Suomen merkittävimpiin taidemuseoihin.

AINUTLAATUINEN TAIDEKOKONAISUUS UUDESSA ESPOON SAIRAALASSA

14.02.2017

 
Uuteen Espoon sairaalaan on valmistunut laajin julkisen taiteen hanke, johon EMMA - Espoon modernin taiteen museo on osallistunut. Espoon sairaalassa taide on merkittävässä roolissa osana toipumisen ympäristöä. Sairaalaan on sijoitettu ennätysmäärä teoksia EMMAn kokoelmista. Valinnat on tehty yhteistyössä sairaalan henkilökunnan kanssa EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista. Lisäksi sairaalaan on toteutettu uusia rakennuksen arkkitehtuuriin sopivia tilausteoksia.
Uuden Espoon sairaalaan taidekokonaisuus koostuu kuudesta tilausteoksesta ja poliklinikan odotustilan videoteoksesta. Lisäksi potilashuoneisiin ja yleisiin tiloihin on sijoitettu lähes kolmesataa teosta EMMAn ja Saastamoisen säätiön kokoelmista.

Sairaalan henkilökunta on osallistunut henkilökunnan tilojen ja potilashuoneiden teosvalintoihin. Kyseessä on EMMAn ensimmäinen julkisen taiteen hanke jossa museon yleisöpalvelu on mittavassa roolissa. Henkilökunnalle tarjotaan tietoa taloon sijoitetusta taiteesta ja kesällä 2017 julkaistaan kirja, joka esittelee eri tulokulmia sairaalan taideohjelmaan. Ne, jotka haluavat, voivat syksyllä syventää taiteen tuntemusta katsomiseen ja taiteen kokemiseen ohjaavilla workshopeilla. Näin taide tulee osaksi sairaalan arkea.

Taide palvelee kaikkien sairaalan käyttäjien hyvinvointia: asiakkaita, heidän läheisiään sekä sairaalan työntekijöitä. Sairaalan erityisyys taiteen sijaintipaikkana on huomioitu teoksissa, joiden toivotaan edistävän hyvinvointia, hyviä elämäntapoja ja tervehtymistä.

Julkisen taiteen hankkeilla EMMA vaikuttaa yhteiskunnassa tuoden taidetta espoolaisten luo. Taideohjelma on toteutettu Espoon sairaalan taidetoimikunnan linjausten mukaisesti.

Taideohjelman toteuttamisesta ja tilausteosten valinnasta on vastannut hanketta varten perustettu taidetoimikunta, johon kuuluvat Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso (pj), suunnittelupäällikkö Juha Iivanainen, EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama, projektipäällikkö Elina Kylmänen, pääsuunnittelija, arkkitehti Kari Palaste, EMMAn intendentti Henna Paunu ja teatterinjohtaja Kirsi Siren. Taiteilijavalintoihin liittyvästä asiantuntijatyöstä ovat vastanneet Pilvi Kalhama ja Henna Paunu EMMAsta. Hankkeen taidekoordinaattorina on toiminut kuvataiteilija, taiteen tohtori Matti Tainio.

Lehdistökuvat: https://kuvat.emma.museum/kuvat/Lehdistokuvat-Press/Espoon+uuden+sairaal...
Salasana: emmamuseum

Lisätietoa taideohjelmasta: http://emma.museum/emma.museum/espoon_sairaalan_taide
Tietoa sairaalasta: http://www.espoo.fi/espoonsairaala

Liitteet:
Espoon sairaalan tilausteokset ja hankinnat
Taiteilijaesittelyt

Lisätietoa:
Henna Paunu, intendentti, EMMA
henna.paunu@emma.museum p. +358 43 824 6354

Pilvi Kalhama, museonjohtaja, EMMA
pilvi.kalhama@emma.museum

Haastattelupyynnöt ja tiedustelut:
Iia Palovaara, viestintäkoordinaattori, EMMA
iia.palovaara@emma.museum, +358 43 826 8713

 

ESPOON SAIRAALAN TILAUSTEOKSET JA HANKINNAT

Espoon uuteen sairaalaan on toteutettu prosenttiperiaatteen hengessä kuusi tilausteoskokonaisuutta ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen. Taide lisää viihtyisyyttä ja välittää niitä arvoja, joihin sairaalan identiteetti perustuu.

Teokset edustavat laaja-alaisesti erilaisia tekniikoita sekä toteutustapoja, mutta ne muodostavat sisällöllisesti yhtenäisen temaattisen ja visuaalisen kokonaisuuden. Teosten sisällöt tukevat positiivista ja eteenpäin suuntautuvaa asennetta. Taide myös pysäyttää, tuo iloa, herättää ajattelemaan ja luo vuorovaikutusta ihmisten välille. Ihmisen ja luonnon suhde tulee myös esille teoksissa.

Company / Aamu Song, Johan Olin
Maljakkopuu, 2016, teräs, suupuhallettu lasi, korkeus 199 cm.

Kirsi Kivivirta
Vedet, 2016, lasitettu korkeapolttoinen posliini.
Teos sijoittuu kolmeen kerrokseen, K3: 105 x 88 cm ja 148 x 59 cm, K2: 106 x 97 cm ja 100 x 110 cm, K1: 70 x 145 cm ja 89 x 119 cm.

Jaakko Mattila
Maisema, 2016, akvarelli, guassi paperille, 142 x 247 cm
Valon dialogi, 2016, akvarelli paperille, 142 x 243 cm.
Materia, 2016, akvarelli paperille, 140 x 248 cm.
Circle in Ground, 2015, akvarelli paperille, 112 x 91 cm.

Leena Nio, Taneli Rautiainen, Jenni Toikka
In(Sight), 2016, lasi, metalli, k 325 x l 220 x s 19 cm

Oona Tikkaoja
Helix, 2016, jauhemaalattu alumiini, ledivalaistus, k 950 cm, h 190 cm.

Hanna Vihriälä
Suolaheinä, 2016, teräsvaijeri, alumiini, muovihelmet, k 115 x l 900 x s 180 cm
Ketohanhikki, 2016, teräsvaijeri, alumiini, muovihelmet, k 115 x l 360 x s 540 cm

Teoshankinta:
Renja Leino
Happy Hour, 2013, video, pituus 2:02 h, edit: Renja Leino, ääniedit: Jussi Virkkumaa.

TAITEILIJAESITTELYT

COMPANY
Aamu Song (s.1974) ja Johan Olin (s.1974) ovat muotoilun ja arkkitehtuurin parissa toimiva suunnittelijapari, joka tunnetaan nimellä COMPANY. Heidän työskentelylleen ominaista on ennakkoluulottomuus, huumori sekä perinteisiä rajoja rikkova ja muotoilua uudistava suunnittelu. He ovat toimineet hyvin monipuolisesti esine-, sisustus-, tapahtuma-, huonekalu- sekä graafisen ym. suunnittelun parissa. COMPANY toimii laaja-alaisesti monien erilaisten tekniikoiden, materiaalien sekä kulttuuristen traditioiden parissa. Tyypillistä heille on uudenlaisten ratkaisujen etsiminen, yhteisöllinen työskentelytapa ja poikkitaiteellisuus. Heillä on runsaasti kokemusta yhteistyöstä erilaisten teollisten tuotantotahojen kanssa sekä suunnittelusta julkiseen tilaan. He ovat osallistuneet lukuisiin näyttelyihin ja tapahtumiin Suomessa ja kansainvälisesti. COMPANY sai vuonna 2010 muotoilun valtionpalkinnon.

Espoon sairaalaan COMPANY on suunnitellut Maljakkopuu-teoskokonaisuuden. Maljakkopuu muodostuu metallisesta runko-osasta, jonka haarakkeisiin voidaan asettaa erikokoisia ja -värisiä suupuhalletusta lasista valmistettuja liukuvärjättyjä maljakoita. Puu elää ja muuntuu jatkuvasti, kun maljakoita asetetaan siihen eri tavoin ja käytetään potilashuoneissa. COMPANY teos on kaikkien kävijöiden ulottuvissa: kaksi maljakkopuuta löytyy jokaisen seitsemän vuodeosaston pienryhmien sisäänkäyntien tuntumasta sekä saattohoito-osastolta. Teos levittäytyy parhaimmillaan kaikkiin potilashuoneisiin. Maljakkopuita tulee sairaalaan yhteensä 18 kappaletta. Puhallettujen maljakoiden valmistuksesta vastaa Lasisirkus.

KIRSI KIVIVIRTA
Kirsi Kivivirran (s.1959) keramiikkateokset koostuvat lukemattomista pienemmistä keraamisista paloista, joista yhdessä muodostuu orgaanisia ja yhtenäisiä reliefimäisiä pintoja. Teokset ovat harmonisia ja äärimmilleen harkittuja hiottuine yksityiskohtineen. Usein teoksissa on maisemallisia elementtejä tai viittauksia esittävään pelkistetysti toteutettuna. Kivivirta on keramiikan huippuammattilainen ja kokenut julkisten teosten tekijä. Hänen teoksiaan on mm. Valtion taidekokoelmassa. Ornamo valitsi hänet vuonna 2010 vuoden keramiikkataiteilijaksi. Kivivirta on osallistunut lukuisiin näyttelyihin ja työpajoihin sekä kotimaassa että ulkomailla.

Espoon sairaalassa Kivivirran teokset sijaitsevat yhden keskeisimmän sisääntuloreitin yhteydessä parkkihallien sisääntuloauloissa. Keramiikkareliefit tervehtivät autolla sairaalaan saapuvia tulijoita kellarikerrosten hissien luona. Teokset ovat valkoisista lasitetuista keramiikkalaatoista koostuvia palapelinomaisia pintoja. Ne lähestyvät abstraktia ilmaisua, mutta niistä voi löytää myös veteen liittyviä esittäviä elementtejä.

JAAKKO MATTILA
Jaakko Mattila (s. 1976) käyttää työskentelyssään monia eri tekniikoita: öljyväri- alkydi- ja vesivärimaalausta, grafiikkaa, kuvanveistoa, kollaaseja ja installaatioita. Myös teosten koko vaihtelee pienimuotoisesta monumentaaliseen.

Mattilan itsensä mukaan hänen teoksensa eivät esitä eivätkä pyri sanomaan mitään erityistä. Ne eivät liioin ole sidottuja mihinkään aikaan eivätkä paikkaan. Teoksissa esiintyy usein geometrisia muotoja kuten ympyröitä ja kuutioita sekä spiraaleita, joista syntyy liikkeen ja tilan vaikutelmia. Kuvat ovat monitulkintaisia - niissä voi nähdä palan mikro- tai makrokosmosta. Kuviot maalauksen pinnassa saattavat näyttää vuorotellen tulevan liki tai loittonevan katsojasta. Mattila hyödyntää myös painovoimaa ja antaa valuvan maalin muodostaa erilaisia kuvioita, ikään kuin eräänlaisia abstrahoituja maisemia.

Jaakko Mattila on valmistunut kuvataiteilijaksi (BA (hons) Fine Art) englantilaisesta The Surrey Institute of Art & Design University Collegesta. Hän on toiminut aktiivisesti ulkomailla, mm. Japanissa ja Englannissa. Mattilalla oli yksityisnäyttely EMMAn Areena-tilassa syksyllä 2014.

Jaakko Mattila toteuttaa teoskokonaisuuden Espoon sairaalan saattohoito-osastolle. Teossarja koostuu suurikokoisista abstrakteista akvarelleista, joiden väri- ja muotomaailma on läpikuultavaa, kirkasta ja kevyttä. Teokset pohjautuvat Mattilan aikaisempaan kuvamaailmaan ja ovat luonteeltaan metafyysisiä tuoden esiin fysikaalisen todellisuuden ulkopuolisia symbolisia tasoja.

RENJA LEINO
Renja Leino (s. 1958) värikäs ja lohdullinen videoteos Happy Hour hankittiin ostoteoksena sairaalan poliklinikan odotustilaan. Teoksessa on kuvattu lintujen talviruokintapaikkaa, jossa on tarjolla siemeniä ja talia runsaana kattauksena. Teos on virtuaalinen ikkuna suomalaiseen luontoon, uudenlainen akvaario ja viihdyttää odottavia asiakkaita rauhallisessa meditatiivisuudessaan. Ihminen on iät ajat ruokkinut lintuja, jotta ne säilyisivät hengissä talven yli, mutta niiden elämää on myös kiehtovaa seurata. Luontoa tarkkaillessa elämän piiri tiivistyy, ja kaikki muu jää pois: on vain tämä hetki.

Renja Leino on valmistunut valokuvataiteilijaksi Tukholman University College of Art, Craft and Designin Konstfackista. Leinon teoksia on esitetty useissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä sekä Suomessa että Iso-Britanniassa, Saksassa, Baltian maissa, Tshekin tasavallassa, Venäjällä, Väli-Amerikassa, Ruotsissa, Kreikassa, Italiassa ja Ranskassa.

Valokuva- ja videoteosten lisäksi Leino on tehnyt useita kokeilevia installaatioita julkiseen tilaan. Taiteellisen työskentelynsä ohella Leino työskentelee valokuvailmaisun lehtorina Kuvataiteen koulutusohjelmassa Turun AMK Taideakatemiassa.

NIO RAUTIAINEN TOIKKA
Leena Nion (s.1982), Taneli Rautiaisen (s.1983) ja Jenni Toikan (s.1983) muodostama ryhmä on työskennellyt yhdessä tilallisten ja toiminnallisten tai/ja motorisoitujen teosten toteuttajana. He ovat käyttäneet aikaisemmissa teoksissaan yllättäviä ja arkisia, materiaaleja kuten siimaa, heijastimia tai kaihtimia. Teoksissa olennaista on paikkasidonnaisuus, minimalistinen pelkistetty muotokieli ja valon käyttäminen osana teosta.

Nio Rautiainen Toikka -työryhmän teos sijoittuu Espoon sairaalan Hiljaiseen huoneeseen, joka sijaitsee sairaalan pohjakerroksessa muiden palveluiden lähettyvillä. Tilaa käytetään pienimuotoisiin tilaisuuksiin ja hiljentymiseen.

Työryhmän teos rakentuu eri sävyisistä ja paksuisista pitkistä lasisoiroista. Lasit on pinottu toistensa päälle, niiden reunat jäävät näkyviin ja muodostavat seinämän. Reunoista muodostuva röpelöinen pinta läpäisee ja heijastaa valoa luoden veden kaltaisen, välkehtivän ja orgaanisen pinnan. Lasin paksuutta vaihtelemalla saadaan aikaan vihertävän sävyn eri tummuusasteita; mitä paksumpi lasi, sen vihertävämpi ja tummempi väri. Teoksen yläosassa on käytetty kirkasta lasia, josta on poistettu lasin vihertävää sävyä. Katsojan liike teoksen edessä saa aikaan muuttuvia heijastuksia. Teoksen pintaan muodostuva viitteellinen horisontaalinen kuviointi tasapainottaa ja antaa rauhoittavan kiinnekohdan katseelle. Teoksessa käytettävä lasi kerätään lasiyrityksen ylijäämäpaloista.

OONA TIKKAOJA
Oona Tikkaoja (s. 1976) yhdistää usein fantasiamaailmaa arjen muotokieleen, käyttää näyttäviä värejä ja yllättäviä materiaaleja. Tikkaoja on jatkuvasti uusia työskentelytapoja etsivä taiteilija, joka hallitsee kuvanveiston perinteen, mutta rikkoo rajoja ja muuntuu tilanteen mukaan. Tikkaojan taidetta voi luonnehtia leikilliseksi, positiiviseksi ja innovatiiviseksi. Hänen taiteensa visuaalisuus on rikasta ja yllätyksellistä.

Tikkaoja on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun piirustuskoulusta vuonna 2000 ja taiteen maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2002. Tällä hetkellä hän suorittaa taiteen tohtorin tutkintoa Aalto-yliopistossa. Tikkaoja on toteuttanut monia julkisia taideteoksia sekä esittänyt teoksiaan lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.

Oona Tikkaojan geometrinen veistos Helix sijoittuu ulkotilaan sisäänkäyntialueen katosta kannattavien pylonien väliin.
Teos on muodoltaan täydellisen säännöllinen kierre, joka koostuu tasasivuisista alumiinikolmioista. Kierre muistuttaa luonnon tarkoista rakenteista tuoden mieleen esimerkiksi DNA-kaksoiskierteen ja molekyylit. Teos on ulkopuolelta mattavalkoinen, kun taas sisäpuolen värityksenä on erilaisia sinisen sävyjä kiiltävänä. Värit korostavat geometrisia muotoja ja muistuttavat toisaalta luontoelementeistä kuten vedestä ja ilmasta. Spiraalin ja pylonien voi nähdä linkittyvän myös lääketieteen symboliin Asklepioksen sauvaan.

Teos on nähtävissä kokonaisuutena pääoven yhteydessä, mutta sen voi nähdä myös sisältä sairaalasta. Espoon sairaalan ja Jorvin sairaalan yhdyssillalta teos näkyy läheltä. Teoksen elementtinä oleva kolmiomuoto liittyy yhdyssillan tukirakenteisiin. Pylonit muodostavat teokselle rauhallisen taustan ja teos täydentää pylonien merkitystä rakennuksen osana.

HANNA VIHRIÄLÄ
Hanna Vihriälä (s.1974) käyttää teoksissaan monenlaisia ja yllättäviä materiaaleja sekä hallitsee kuvanveiston erilaiset mittakaavat. Teostensa materiaaleina hän on käyttänyt muun muassa kiveä, pronssia, alumiinia ja rautaa, mutta myös ready made -esineitä kuten irtokarkkeja ja nuppineuloja. Useat Vihriälän teokset ovat moniaistisia, toiminnallisia ja kosketeltavia. Hän on usein toteuttanut teoksissaan myös eläinaiheita.

Vihriälä on opiskellut kuvataidetta Limingan taidekoulussa ja Lapin yliopistossa. Hän valmistui vuonna 2000 kuvanveistäjäksi Viron taideakatemiasta ja suoritti taiteen maisterin tutkinnon Kuvataideakatemiassa vuonna 2003. Hän on toteuttanut julkisia teoksia Suomessa, Unkarissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa sekä esittänyt teoksiaan aktiivisesti lukuisissa näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.

Vihriälän Espoon sairaalaan suunnittelemien teosten lähtökohdat löytyvät ympäröivästä luonnosta ja sieltä löytyvistä luonnon kasveista. Teokset kuvaavat ketohanhikkia ja suolaheinää, jotka on suurennettu monumentaaliseen kokoon. Molemmat kasvit ovat alun perin rantahietikoiden ja -kallioiden sitkeitä ruohokasveja, josta ne ovat levinneet kohti sisämaata. Teokset rakentuvat erikokoisista, teräsvaijereihin pujotelluista muovihelmistä, jotka muodostavat rasteroidun kolmiulotteisen kuvan kasveista. Kahdessa teoksessa on kaiken kaikkiaan yhteensä noin 350 000 eriväristä ja erikokoista muovihelmeä.

Ketohanhikki sijoittuu sisääntuloaulan kattoon. Ajatuksena on tuoda aulatilaan ja odottamisen hetkiin rauhallinen, valoisa tunnelma. Ketohanhikin rakenne on ympyränomainen ja ornamentaalinen, keskeltä reunoja kohti laajeneva keskeiskuvio, jossa voi nähdä viitteitä mandalakuviosta. Suolaheinä on muodoltaan pitkänomainen, se toistaa käytävämäistä aulatilaa, jossa se sijaitsee ravintola-alueen edustalla.

Teokset hahmottuvat suoraan niiden alapuolelta, mutta niitä voi katsella myös eri suunnista viistosti. Kasvien kuvat leijuvat tilassa ja elävät katsojan liikkeestä perspektiivistä riippuen. Kaukaa katsottuna kasvit näyttävät väripilviltä, mutta lähelle tultaessa teoksista paljastuu kasvin muoto. Valitsemallaan tekniikalla taiteilija on halunnut luoda paikkoja pysähtymiselle, havainnoille ja vahvistaa hetkellisyyden kokemuksia.

Kahden kasvin kokonaisuudella taiteilija on pyrkinyt hakemaan visuaalista vastapainoa sairaalan pelkistetylle arkkitehtuurille. Teosten sijoittuminen kattoon mahdollistaa suuren koon ja runsaan materiaalin käytön tilassa teosten häiritsemättä sairaalan toimintoja.